28.10.2019

Rukous ja paasto liitetään usein kasvavaan elävään uskoon. Ihminen on astia, joka täytyy välillä tyhjentää ja puhdistaa että hän pysyisi käyttökelpoisena Jumalalle. Paasto pyrkii tyhjentämään meitä omasta itsekkyydestämme ja antamaan tilaa Jumalalle. Matteuksen luku 17 on opettavainen tapahtumasarja tässä mielessä. Kolme opetuslasta oli Jeesuksen kanssa kirkastusvuorelle ja loput yhdeksän kansan parissa. Heidän luokseen tuotiin sairas […]

Paaston on ymmärretty lähentävän meitä Jumalaan, vahvistavan uskoamme ja lisäävän hengellistä voimaamme. Yleisen käsityksen mukaan uskotaan, että kuta pitempään paastoamme, sitä enemmän saavutamme. Raamattua tutkiessamme huomaamme kuitenkin pian, että paaston ja rukouksen tuloksellisuudelle on muitakin ehtoja. Ensimmäinen ehto on että rukoilemme Jeesuksen nimessä (Joh. 14:13–14).”Nimessä” toimiminen edellyttää sitoutumista ”nimen” arvoihin. Tämä tarkoittaa Jumalan tahdon mukaisia

Paastoaminen on yleistä varsinkin useissa idän uskonnoissa. Se käsitetään uskonnolliseksi nöyrtymiseksi jumaluuksien edessä. Sitä edellytettiin myös Vanhassa Testamentissa ja sen ensisijainen merkitys oli: ”nöyryyttää sieluaan, kurittaa itseään”(3.Moos.16:29 jne). Sen mukaisesti paaston tarkoituksena on ”lannistaa sekä liha että sielu, jotta Jumalan Henki paremmin saisi hallitusvallan” (Orelli). Jeesus ei kumoa paastoa, mutta Hän korottaa sen Vanhan liiton