Elämä ja valkeus

Raamatun kirjoitusten aihepiiri muodostui kohderyhmän tarpeiden mukaan. Matteus kirjoitti juutalaisille, Markus pakanoille ja Luukkaan evankeliumi on yksityiskirje Teofilukselle. Tämä näkyy evankeliumien sisällössä. Johannes kirjoitti evankeliuminsa todennäköisesti Efesossa, jossa hän oli seurakunnan paimenena noin vuosina 70-100. Tämä näkyy hänen evankeliuminsa sisällössä.

Efeso oli alueensa keskuspaikka ja huomattava satamakaupunki, jonka kautta virtasi Kaukoidän tuontitavaroita Roomaan. Silkkitietä pitkin kulki kauppatavaroiden ohella uskonnollisia vaikutteita. Näin syntyi uskontosynkretismejä, joissa sekoitettiin toisiinsa esimerkiksi kristillisyyttä ja Budhalaisuutta. Vaikuttaa siltä, että buddhalainen asketismi vaikutti kristilliseen luostarilaitokseen.

Nykyisenä tiedon maailmanlaajuisen vuorovaikutuksen aikana, elämme samojen vaarojen keskellä. Ihmiset etsivät mielenrauhaa itämaisten mallien mukaan ja tämä pyrkii sekoittumaan myös kristillisyyteen. Kannattaa tutkia mikä sopii kristitylle ja mikä ei.

Johanneksen evankeliumi torjuu vieraat vaikutteet, jotka johtivat valkeuden ei kristilliseen tulkintaan, valaistumisen tavoitteluun.” ’Valaistuminen’ on länsimaisena filosofisena käsitteenä ihmisen korkein tiedon tai viisauden taso. (Wikipedia). Anna lehdessä ihmiset kertoivat valaistumisen kokemuksistaan: ”Sain vain ihmeellisen lahjan ja tunsin luonnon henkien olevan kanssani siinä hetkessä”.

Luotettavin kristillinen valkeuden lähde on Raamattu: ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni” (Ps. 119:105). Apostoli Johannes kertoo Jeesuksen tulleen todelliseksi valkeudeksi maailmaan. Valkeus on eräs tämän evankeliumin pääteemoista ja tämä sana esiintyy siinä 13 kertaa, joista evankeliumin alussa, Jeesuksen Kristuksen esittelyn yhteydessä kuusi kertaa: ” Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus” (Joh. 1:4). Muissa evankeliumeissa tämä sana on yhteensä vain neljä kertaa.

Johannes palaa samaan aiheeseen kirjeessään.”Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä” (1 Joh. 1: 5-7).

Paavali kirjoittaa kirjeessään Efesolaisille: ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä – ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä” (Ef. 5:8–11).

Kristillinen valkeudessa eläminen on hyvin realistista muodoltaan. Se mitataan ihmissuhteissa. Se on hyvyyttä, vanhurskautta, totuutta ja valveilla oloa. Se johtaa uskovien väliseen rakkauteen ja yhteyteen.

Juhani Karvinen

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on print
Share on email